1. Stressi tekee meistä tyhmempiä

Stressi kytkee aivojen fiksuimmat osat pois päältä, jolloin suorituskykymme laskee. Aivojen tiedonkäsittely- ja tiedonsiirtoprosessit hidastuvat, ajattelun selkeys kärsii, työmuisti ylikuormittuu ja muisti pätkii, keskittymiskyky ja luovuus heikkenevät. Stressin tilassa toimimme usein automaatiolla ja putkiajatteluksi kaventuneella mielellä eli valmius ottaa vastaan lisätietoa päätöksenteon tueksi tai kuunnella muiden ajatuksia heikkenee.

Nykypäivän stressitilanteissa ei yleensä enää ole kyse ulkoisen fyysisen uhan voittamisesta (esim. villieläimen hyökkäys) vaan selviämme useimmista tilanteista parhaiten käyttämällä aivojamme ja keksimällä ratkaisuja. Tällöin ensiarvoisen tärkeää on se, että aivojemme kehittyneimmät osat (etuotsalohko) ovat käytettävissä.

  1. Stressaantuneena olemme epätehokkaita

Stressaantuneena priorisointikykymme kärsii ja keskittymiskykymme heikkenee, olennaisen ja epäolennaisen raja hämärtyy ja alamme multitaskata eli yritämme tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Syntyy yhä vähemmän merkityksellisiä tuloksia eli tehokkuus on vain näennäistä. Tällainen jatkuvasti tehtävästä toiseen vaihtaminen myös kuormittaa aivoja entisestään, jolloin ylikuormitumme lisää.

Ajatus kiireisestä multitaskaajasta tehokkaana työntekijänä on myytti, jonka useat nykytutkimukset ovat osoittaneet epätodeksi. Vuosia jatkunut kiire, multitaskaus, keskeytykset ja palautumisen laiminlyönti voivat myös johtaa ”krooniseen” keskittymiskykyvajeeseen (ADT), jolloin aivot eivät enää toimi normaalisti ja ihminen alkaa keskeyttää itse itseään.

  1. Stressi sairastuttaa

On todettu, että jopa 95 % fyysisistä sairauksista on stressiperäisiä. Maailman terveysjärjestö WHO onkin nimennyt stressin 2000-luvun maailmanlaajuiseksi epidemiaksi.

Stressissä keho on hälytystilassa, valmiina taistelemaan tai pakenemaan. Tässä tilassa keho panostaa vain selviytymisen kannalta välttämättömimpiin elintoimintoihin: Esimerkiksi pulssi ja verensokeri nousevat kun taas immuunipuolustus laskee ja ruoansulatus hidastuu. Pitkään jatkuessaan tämä tila muuttuu vaaralliseksi, ja voi johtaa häiritseviin oireisiin, elintoimintojen haitallisiin muutoksiin ja pahimmillaan sairauksien (uupumus, masennus, fyysiset sairaudet) puhkeamiseen.

  1. Stressaaminen on kallista

Stressi tulee kalliiksi niin meille itsellemme kuin koko yhteiskunnallekin. Yksilötasolla stressillä on suora vaikutus niin elämänlaatuun, kykyyn nauttia elämästä kuin terveyteen ja siten toimeentuloonkin. Työpaikoille ja yhteiskunnallisesti stressi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia mm. poissaolojen ja vajaakuntoisena työskentelyn, tuottavuuden laskun, työkyvyttömyyskorvausten ja terveydenhuollon kustannuksien muodossa.

Esimerkkeinä kustannuksista: Työperäisen stressin arvioidaan aiheuttavan välillisesti ja välittömästi ainakin miljardin euron kulut Suomessa vuosittain. Työperäisen masennuksen kustannuksiksi Euroopassa arvioitiin vuonna 2013 n. 617 miljardia euroa vuodessa ja stressin kustannuksiksi Amerikan taloudelle arvioitiin vuonna 2016 300 biljoonaa dollaria vuodessa.

  1. Stressi uuvuttaa ja väsyttää

Pitkittyneessä stressissä on kyse ylikuormitustilasta ja voimavarojen ylittymisestä. Alun kortisolista johtuvan energiaryöpyn jälkeen saamme yliannostuksen adrenaliinia ja energiatasomme laskee nopeasti.

  1. Stressi tuottaa negatiivista ajattelua

”En onnistu, en osaa, ei tule mitään.” Stressitilassa aivojemme pelkokeskuksenakin tunnettu mantelitumake on yliaktiivinen kun taas stressireaktiota hillitsevä ja tunteiden ylireagointia normaalisti estävä otsalohko eli ”korkeamman ajattelun sijaintipaikka” toimii heikosti. Teemme negatiivisia ylitulkintoja niin ajattelun kuin tunteidenkin tasolla.

  1. Stressaantuneena kadotamme yhteyden itseemme

Stressaantuneina meidän on vaikea kuunnella kehomme tai mielemme viestejä, ja siten helposti sivuutamme todelliset tarpeemme – esimerkiksi kehon tai mielen viestit siitä mitä tarvitsisin juuri nyt (yksinkertaisimmillaan vaikka tauon, lepoa tai ravintoa). Stressin tilassa yhteys itseen – omaan sisäiseen viisauteen ja intuitioon heikkenee ja saatamme kadottaa itsemme suorittamisen ja mielen melskeen alle.

  1. Stressaantuneina olemme ulkona omasta elämästämme ja kadotamme olennaisen

Stressin tilassa unohdumme autopilotille ja ”elämään päässämme”. Kykymme olla läsnä hautautuu kiireen ja suorittamisen alle, ja emme enää ELÄ omaa elämäämme. Elämä on matka, joka tapahtuu aina tässä hetkessä, mutta kiireessä pyrimme olemaan koko ajan jossain muualla ja meiltä katoaa maisema.

  1. Stressi vaikuttaa ihmissuhteisiimme ja kykyymme tuntea positiivisia tunteita

On todettu, että kun stressiä on tarpeeksi, ihminen ei toimi tunnetaitoisesti ja kykymme tuntea empatiaa tai muita positiivisia tuntemuksia heikkenee. Stressaantuneena olemme myös usein poissaolevia, mikä vaikuttaa kanssakäymiseemme esim. läheistemme kanssa.

  1. Pitkittynyt stressi huonontaa elintapojamme

Pitkittynyt stressi voi aiheuttaa meille virheellistä sopeutumista, kuten sijaistoimintoja pahan olon peittämiseksi ja lievittämiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi liiallinen työnteko, ylensyönti ja erilaiset riippuvuudet. Näillä rasitamme entisestään kehoa eli aiheutamme lisää stressiä.

Myös kykymme pitää itsestämme huolta esim. liikkumalla, syömällä ravitsevasti, lepäämällä tai sosiaalisilla kohtaamisilla heikkenee usein stressin kierteeseen jouduttaessa.

Miten vähentää oman stressin määrää?

Stressi vaikuttaa merkittävästi niin elämänlaatuun, koettuun terveyteen ja hyvinvointiin kuin kykyymme nauttia elämästä tässä ja nyt. Kuitenkaan pelkkä päätös ”stressittömyyteen” siirtymisestä ei pitkälle kanna, koska taustalla vaikuttavat usein monet vanhat automatisoituneet uskomus- ja toimintamallit. Stressistä on voinut syntyä huomaamattamme krooninen tila, johon aina ajaudumme, mutta josta irrottaminen on hankalampaa.

Tietoisen hyväksyvän läsnäolon menetelmä (Mindfulness) on tutkitusti tehokas väline stressin lievittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Se ei tarjoa vain pikkukikkoja, vaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan oman hyvinvoinnin parantamiseen ja levollisempaan ja läsnäolevampaan elämään.

Itsen äärelle pysähtymisen taito on tärkeä taito, jonka avulla voimme tulla tietoiseksi omista kuulumisistamme, kehomme ja sisimpämme viesteistä. Kun meillä on yhteys itseemme, voimme hyödyntää sisäistä viisauttamme, tunnistaa omat rajamme, ja valita aina parhaat mahdolliset hyvinvointiamme tukevat ratkaisut.

Palautumisesta huolehtiminen

Pitkittyneessä stressin tilassa on kyse ylikuormitustilasta, ja stressinhallinnassa olennaista onkin palautumisesta huolehtiminen. Palautumisesta huolehtimalla huolehdimme, että aivojemme mittaristot ”pysyvät vihreällä” tai punaiselle mentyään palautuvat vihreälle. Palautumista tarvitaan siis niin hetkittäin (esim. tauotus), päivittäin (riittävä uni, oma aika) kuin pidemmällä aikavälilläkin (mm. lepopäivät). Liikunta, mindfulness-harjoitukset ja luonnossa liikkuminen edistävät palautumista tehokkaasti. Mindfulness-harjoitukset vaikuttavat positiivisesti mm. aivojen etuotsalohkoon ja limbiseen järjestelmään, jotka stressin tilassa kärsivät.

Voimme vaikuttaa kuormituksen määrään myös tietoisesti toiminnallamme, niin työssä kuin vapaa-ajallamme. Esimerkiksi ylikuormitusta lisääviä tekijöitä ovat mm. multitasking eli ”monisuorittaminen”, keskeytykset, asioiden mielessä pitäminen, melu ja pitkät työrupeamat sekä ajallemme tyypillisinä tekijöitä myös informaatiotulva ja some.

Työkulttuurin muutoksen aika

Meistä jokainen voi vaikuttaa omaan stressin / levollisuuden tilaansa, ja siihen kuinka läsnä elämme tässä hetkessä. Positiivista muutosta tarvitaan kuitenkin sekä yksilötasolla että työelämän kulttuuriin. Jos stressaaminen ja kiire ovat työpaikan arkea ja riittämättömyyden tunne jatkuvasti kaverina, on tärkeää tarkastella kokonaisuutta – onko systeemissä jotain vialla? Jatkuvan suorittamisen ja kiireen kulttuuri ei vie meitä enää eteenpäin. Tässä ajassa tarvitsemmekin niin ”tuoreilla aivoilla” toimivia päättäjiä, johtajia kuin työntekijöitäkin.

Lisää välineitä levollisempaan (työ)elämään

Luonnonmieli tarjoaa koulutusta ja läsnäolon hetkiä niin työyhteisöille, esimiehille, verkostoille kuin vapaa-aikaankin. Työyhteisöille suunnatut koulutukset tarjoavat välineitä mm. itsen äärelle pysähtymiseen, stressin ja ylikuormituksen vähentämiseen, oman mielen johtamiseen, keskittymiskyvyn parantamiseen, olennaiseen keskittymiseen, läsnäolon tavoittamiseen ja tietoiseen tapaan tehdä työtä – johdattaen levollisempaan työelämään ja arkeen.

Katso lisää:
Stressinhallinnan koulutus: Keskittymiskykyä, mielenrauhaa ja hyvinvointia työhön

Läsnäolon taitoja: Mindfulness-tunti työyhteisölle

Mindfulness Työssä Akatemia: 8 askelta hyvään työhön -valmennusohjelma

 

Lähteitä ja lisää aiheesta:

Dosentti Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto, Stressi ja aivot -luento 31.3.2016.

Alexander Loyd, Rakkauden periaate, stressistä menestykseen 40 päivässä. 2014.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, kirjallisuuskatsaus 2014.

Kabat-Zinn John: Täyttä Elämää. Kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa. 2012.

Siukola Taina. Mindfulness Työssä -Akatemia: 8 askelta hyvään työhön -valmennusohjelma.

Kauppalehti 14.8.2018. Vuosikausien kiire, keskeytykset ja taukojen laiminlyönti aiheuttavat ”aivojen palohälytyksen” eli ADT:n – poisoppiminen vaatii työtä.

http://scitechconnect.elsevier.com/stress-health-epidemic-21st-century/

Stressin elinvaikutusten mittaaminen. Duodecim.

Daniel J. Siegel, Mindsight – mielitaju, muutoksen tiede. 2012.

Anders Hansen: Aivovoimaa: Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. 2017.

Kaleva 28.5.2015. Stressistä miljardikulut työelämässä vuosittain.