Stressistä on tullut maailmanlaajuinen terveyshaaste, joka vaikuttaa hyvinvointiimme monella tasolla. Kirjoitin tämän artikkelisarjan antamaan sinulle motivaatiota niiden konkreettisten askelten ottamiseen, joilla siirtyä levollisempaan elämään nyt. 

Miksi stressaaminen ei hyödytä:

1 a) Stressi tekee meistä tyhmempiä

Stressi kytkee aivojen fiksuimmat osat pois päältä, jolloin suorituskykymme laskee: Aivojen tiedonkäsittely- ja tiedonsiirtoprosessit hidastuvat, ajattelun selkeys kärsii, työmuisti ylikuormittuu ja muisti pätkii, keskittymiskyky ja luovuus heikkenevät. Stressin tilassa toimimme usein myös automaatiolla ja putkiajatteluksi kaventuneella mielellä, jolloin kyky tunnistaa oman jaksamisen rajoja hämärtyy, ja valmius ottaa vastaan lisätietoa päätöksenteon tueksi tai vaikka kuunnella muiden ajatuksia heikkenee.

Nykypäivän stressitilanteissa ei yleensä enää ole kyse ulkoisen fyysisen uhan voittamisesta (esim. villieläimen hyökkäys) vaan selviämme useimmista tilanteista parhaiten käyttämällä aivojamme ja keksimällä ratkaisuja. Tällöin ensiarvoisen tärkeää on se, että aivojemme kehittyneimmät osat (etuotsalohko) ovat käytettävissä.

1 b) Stressaantuneena olemme epätehokkaita

Koska stressaantuneena priorisointikykymme kärsii ja keskittymiskykymme heikkenee, olennaisen ja epäolennaisen raja hämärtyy ja alamme multitaskata eli yritämme tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Syntyy yhä vähemmän merkityksellisiä tuloksia eli tehokkuus on vain näennäistä. Tällainen jatkuvasti tehtävästä toiseen vaihtaminen myös kuormittaa aivoja entisestään, jolloin ylikuormitumme lisää.

Jos kiire, multitaskaus, keskeytykset ja palautumisen laiminlyönti jatkuvat vuosia, voi tästä olla seurauksena myös ”krooninen” keskittymiskykyvaje (ADT), jolloin aivot eivät enää toimi normaalisti ja ihminen alkaa keskeyttää itse itseään.

Vastaisku: Palautumisesta huolehtiminen

Huolehtimalla palautumisestamme niin päivän mittaan kuin pidemmälläkin aikavälillä pystymme ehkäisemään ylikuormitustilan syntymistä, ja pitämään aivomme optimaalisen suorituskyvyn tilassa, ns. mittaristot vihreällä. Tällöin myös kykymme olennaistaa säilyy.

Tietoisen läsnäolon taidoilla voimme oppia tulemaan tietoiseksi ja muuttamaan automaatioitamme, jotka edesauttavat ylikuormitustilamme syntymistä tai luiskahtamistamme stressiputkeen kerta toisen jälkeen. Mindfulness-harjoitukset ovat myös palauttavia ja ns. aivoakkuja lataavia harjoituksia, ja vaikuttavat positiivisesti mm. aivojen etuotsalohkoon ja limbiseen järjestelmään, jotka stressin tilassa kärsivät. Ne ovat myös erinomainen väline keskittymiskyvyn parantamiseen.

——

Haluatko lisää välineitä stressin ja ylikuormituksen vähentämiseen, olennaiseen keskittymiseen, keskittymiskyvyn parantamiseen tai läsnäolon tavoittamiseen työssä ja arjessa?

Tutustu Luonnonmielen Stressinhallintakoulutukseen
Koulutus sopii hyvin niin työyhteisöille, esimiehille kuin erilaisille verkostoillekin.

Lue osa 2: Stressi sairastuttaa ja tulee kalliiksi.