Tämä on artikkelisarjan toinen osa, tarkoituksenaan antaa sinulle motivaatiota niiden konkreettisten askelten ottamiseen, joilla siirtyä levollisempaan elämään nyt.
Miksi stressaaminen ei hyödytä:
2 a) Stressi sairastuttaa
Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt stressin 2000-luvun maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Stressi altistaa monille sairauksille ja pahentaa useiden sairauksien oireita, varsinkin sairauksia, joihin liittyy kipua. Stressi vaikuttaa merkittävästi myös elintapoihimme, ja sitä kautta terveyteemme. Jotkut stressitutkijat ovat arvioineet, että jopa 95 % fyysisistä sairauksista voisi olisi stressiperäisiä.
Stressissä keho on hälytystilassa, valmiina taistelemaan tai pakenemaan. Tässä tilassa keho panostaa vain selviytymisen kannalta välttämättömimpiin elintoimintoihin: Esimerkiksi pulssi ja verensokeri nousevat, kun taas immuunipuolustus laskee ja ruoansulatus hidastuu. Pitkään jatkuessaan tämä valmiustila muuttuu vaaralliseksi, koska energiaa ei enää riitä elimistön palautumiseen, vastustuskyvyn ylläpitämiseen tai solujen uusiutumiseen. Ennemmin tai myöhemmin keho reagoi kertyneeseen stressiin, aiheuttaen häiritseviä oireita, elintoimintojen haitallisia muutoksia tai pahimmillaan sairauksien (kuten uupumuksen, masennuksen tai fyysisten sairauksien) puhkeamista.
2 b) Stressaaminen on kallista
Stressi tulee kalliiksi niin meille itsellemme kuin koko yhteiskunnallekin. Yksilötasolla stressillä on suora vaikutus elämänlaatuumme ja terveyteemme, ja sitä kautta toimeentuloonkin. Työpaikoille ja yhteiskunnallisesti stressi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia mm. poissaolojen ja vajaakuntoisena työskentelyn, tuottavuuden laskun, työkyvyttömyyskorvausten ja terveydenhuollon kustannuksien muodossa. Suomessa tässä liikutaan miljarditasolla.
Stressin aiheuttamaan hintalappuun on alettu onneksi herätä, mutta edelleen meillä on tekemistä. Jos stressaaminen ja kiire ovat työpaikan arkea ja riittämättömyyden tunne jatkuvasti kaverina, on tärkeää tarkastella kokonaisuutta, työkulttuuri ja resurssit mukaan luettuna. Olennaista on silti muistaa, että voimme vaikuttaa itse omaan stressin tilaamme, ja se oma muutos lähtee meistä sisältä.
Vastaisku: Itsen äärelle pysähtymisen taito
Stressin tilassa kuljemme usein laput silmillä, ja meiltä jää kehomme ja mielemme viestintäyritykset kuulematta. Kuitenkin yksi tärkeimmistä stressinhallinnan taidoista on taito pysähtyä itsen äärelle. Pysähtymällä itsemme äärelle, tiedostamalla mitä meissä itsessä ja ympäristössämme tapahtuu, voimme tulla tietoiseksi kuulumisistamme, automaatioistamme ja ajatus- ja toimintamalleistamme (joista osa ei välttämättä palvele enää). Näiden kautta voimme suuntautua kohti viisaampia, kuhunkin tilanteeseen ja hyvinvoinnillemme parhaiten sopivia ratkaisuja. Opimme myös ottamaan pienen aikalisän ja päästämään hetkeksi irti, automaattiseen stressin kierteeseen lähtemisen sijaan, saaden käyttöömme sisäisen viisautemme.
Pyri siis pysähtymään säännöllisesti itsesi äärelle, ja ota myös saamasi vastaukset vakavasti. Jos tunnistat, että kohtelet itseäsi huonosti, tahti on liian kova tai olet väsynyt, mieti millaisilla toimilla juuri nyt tai arjessasi yleisesti voisit alkaa purkaa väsymystäsi tms. Muista lempeys itseäsi kohtaan, älä yritä tehdä montaa muutosta kerralla.
Kaipaatko välineitä itsen äärelle pysähtymiseen tai läsnäolevampaan (työ)arkeen
Katso Luonnonmielen Mindfulness-tunnit yrityksille ja ryhmille tästä.
Lue osa 1: Stressi tekee meistä tyhmempiä ja epätehokkaampia
luonnonmieli.com 